#Rajamailla-alue

RAJAMAILLA: SIIS MISSÄ JA MIKSI?

Suomea on usein luonnehdittu idän ja lännen rajamaaksi ja Karjalaa sen eturintamaksi. Nykyisen Etelä-Karjalan maantieteellinen kärkiosa, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala, muodostavat täällä seudun, jossa todella ollaan moninkertaisilla rajoilla. Ajallisesti, maantieteellisesti ja kulttuurisesti.

Luonto on rajannut aluetta asettaen sille yhä näkyvät kehykset. Enin osa kuntien maa-alasta jää Salpausselkien väliin. Näkökulmaa vielä laajentaen ollaan kahden suuren järvialueen, Saimaan ja Laatokan välillä.  Saimaa on eniten läsnä läntisellä osalla Ruokolahdella, jossa laajat vedet ja saaristo vaihtuvat vähitellen idässä pienempien järvien metsämaaksi. Laatokka vaikuttaa Parikkalan seudun ilmastossa ja lajien, kuten pähkinäpensaan, herhiläisen tai villisian esiintymisessä.

Ihminen liikkui jo tuhansia vuosia sitten näissä vesistöissä: esimerkiksi Simpelejärven ympäristössä on noin 50 kivikautista asuinpaikkaa. Rajamaitten luonteeseen kuului ammoin piirtää elinpiirin raja suotuisalle rannalle vesirajaan. Vanhimpia paikannimiä edustava Pyhämäki Saarella viittaa pyhä-sanan alkuperäisessä merkityksessä sekin rajaan, joka oli eräkauden nautinta-alueen merkitsemistä.

Rajamailla-alue on Suomen vanhimpien valtiollisten rajojen ydinaluetta. Pähkinäsaaren rauhan raja (1323) kulki Rautjärvellä Torsanjärven kautta Punkaharjun Särkilahteen. Sen on epäilty olleen jo Karjalan läntisen ja itäisen väestönosan eräraja. Sittemmin useat Ruotsin ja Venäjän rajat halkoivat aluetta. Täyssinän (1595) ja Uudenkaupungin rauhan (1721) rajahakkauksia löytyy yhä maastosta.    

Täällä on pitkään oltu myös kulttuurisilla rajoilla uskonnon ja kielen osalta. Ruotsin vanhasta vaikutuksesta luterilaisuus muodostui lopulta vallitsevaksi, mutta ortodoksisuudellakin on ollut paikoin sijansa näihin päiviin. Karjalainen murrepohja sai täydennyksiä savolaisuuksista. Sama pätee runsaaseen ruokaperinteeseen. Tässä resepti, jos ette ole varmoja: tehkee kukkoo tahi piirasta!  

Talvi- ja jatkosota rajasivat 1940-luvulla aluetta aivan uudella tavalla. Kaikki kunnat menettivät osia alueistaan Neuvostoliitolle. Vanhat yhteydet Viipuriin ja toisaalta Laatokan keskuksiin kuten Käkisalmeen ja Sortavalaan katkesivat. Rajavalvonta toi uutta työtä, toisaalta rajaliikenne ja rajanylityspaikat liikkuvuutta, mutta Etelä-Karjalan pohjoisosan kehityssuunta muuttui pysyvästi.

Entä nyt? Pitkään jatkunut maaseudun hiljentyminen on vaikuttanut negatiivisesti asukaslukuun, joka on Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden alueella yhteensä silti vielä lähes 13 000. Sisäistä jakoa on kehittynyt, kun Rautjärvi ja etenkin Ruokolahti ovat alkaneet suuntautua Imatran seudulle ja Parikkala osin Savonlinnaan, Uukuniemen kärki jopa Pohjois-Karjalaan.

Rajamailla ollaan nyt yhdessä uuden edessä kuten Suomessa muuallakin. Rautaesirippu on jälleen laskeutunut Suomen itärajalle. Aluetaloudellisia selviytymiskeinoja ovat rajaturvallisuuden vahvistaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen, etätyömahdollisuuksien lisääminen ja entistä enemmän kotimaan ja Euroopan matkailun kasvattaminen. Perinteinen, joskin aina ristiriitainen yhteys Venäjälle on käytännössä sulkeutunut pitkäksi aikaa. Avoimia kysymyksiä ovat ikääntyvän ja uuden väestön tasapaino, elinkeinorakenne ja paikallinen maahanmuutto.

Rajamailla.fi -matkailuportaali on uusi kaksisuuntainen ikkuna tämän omaleimaisen alueen tulevaisuuteen. Matkailun paikallinen merkitys on vasta muotoutumassa, mutta siemenet majoitus- ja ohjelmapalveluyritysten vähittäiseen nousuun ovat olemassa. Historiallisten rajojen ja nykyrajan esittely odottaa vielä tuotteistamista, mutta tarjolla on jo nyt tavallista ja tavattoman poikkeavaa.

Ennallistettujen vapaiden koskien Hiitolanjoki on kehittymässä Laatokasta nousevan villin lohen ja taimenen, vesiretkeilyn ja museaalisen vesivoiman rajajoeksi. Sen vertaansa vailla olevien kuohujen äärelle pääsee nyt myös esteettömästi niin lastenrattailla, rollaattorilla kuin pyörätuolillakin.

Monipuolinen mökkeily Simpelejärvellä, aurinkorannat palveluineen Pyhäjärven Papinniemellä, talvipäivän unohtumaton retkiluistelu Punkaharjulla tai ympärivuotiset kulttuurielämykset oopperakaupunki Savonlinnassa ovat mahdollisuuksia, joihin sijaintimme antaa erinomaiset eväät.

Alueemme on yksi Laatokalta Saimaalle suuntautuneen historiallisen läpikulkuliikenteen vanhoja keskuksia. Nyt kuutostie halkoo kuntiamme yhdistäen etelän rintamaat pohjoisiin erämaihin. 

Rajamailla olet tullut rajoille, joita tänne on aina piirtynyt ja piirretty. Piirrä sinäkin omasi.